Sekä kuntien, että niiden asukkaiden kyky kohdata haasteita ja kriisitilanteita perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteistyön ja yhteisen vastuun jakamisen ohella keskeisiä ovat luottamuksen rakentaminen, nopea tiedon jakaminen sekä kyky organisoida apua paikallistasolla. Pelkällä kotivaralla ei kukaan yksinään pitkälle pötki. Yhteistyö luo sen pohjan, jonka turvin selvitään niin isommista kuin pienemmistäkin myrskyistä.
Yhteisöllisyys on Ulvilassakin mahtava voimavara, jota meidän on hyödynnettävä suunnitelmallisesti. Kunnan on otettava aktiivinen rooli Ulvilan yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja annettava sille selkeämpi rooli myös kunnan strategiassa esimerkiksi tukemalla paikallisia yhdistyksiä, luomalla kohtaamispaikkoja eri ikäpolville sekä tarjoamalla rahoitusta yhteisöllisiin hankkeisiin. Erityisesti kiertotalouden, varautumisen ja energiansäästön osalta tarvitaan kunnalta organisoivaa roolia. Kaupungin on lainsäädännönkin mukaan edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
Sisäministeriön opas sekä ’Energianeuvonta Satakunnassa’ -hanke tarjoavat kunnille käytännöllisiä ohjeita muun muassa kriisitilanteisiin valmistautumiseen, energian kulutuksen pienentämiseen ja kestävän kehityksen tukemiseen. Kunnan vastuulla on näiden suositusten aktiivinen viestintä asukkailleen ja asukkaiden kannustaminen niihin sitoutumiseen. Tämä toiminta on keskeinen osa kaupungin velvollisuutta huolehtia asukkaidensa turvallisuudesta ja yhteisön kriisinkestävyydestä.
Kiertotalouden osalta kunnan on tuettava vaihtotoreja, kierrätyspäiviä ja kierrätysratkaisuja sekä paikallisia korjaus- ja huoltotyöpajoja, joita voivat vetää naapurustot, osuuskunnat tai yritykset. Nämä toimet vähentävät ympäristökuormitusta ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Kuntalaisten vastuulla on parhaan kykynsä mukaan noudattaa annettuja suosituksia ja toimia yhteisöä ja yhteisöllistä asennetta edistävällä tavalla. Perinteinen ulvilalainen kyläyhteisöllinen ajattelu- ja toimintatapa on hyvä pohja, jolle rakentaa myös moderni ulvilalainen kulttuuri. Kulttuurin rakentumiseen vaikuttaa sen jokainen jäsen, joten jokaisen yksilön toiminnalla on merkitystä.
Eri sukupolvet voivat tukea toisiaan monin tavoin. Vanhemmat jakavat taitojaan kriisitilanteiden selviytymisestä ja arjen käytännön ratkaisuista, kun taas nuoremmat voivat auttaa vanhempia digitalisoituvassa yhteiskunnassa, esimerkiksi teknologian käytössä. Tämä vuorovaikutus vahvistaa yhteisöä ja luo ylpeyttä kotiseudusta.
Vaikka yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen kulttuurin luominen käytännön tasolla on jokaisen kuntalaisen vastuulla, niin kunnan on otettava tässä johtajan rooli. Esimerkiksi kunta voi toimia aktiivisesti organisoimalla kyläkokouksia, joissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan alueensa kehitykseen sekä tukemalla paikallisia yhteisöprojekteja, kuten yhteisten tilojen tai tapahtumien suunnittelua. Yhteisöllisyys ei voi olla vain spontaania ja kertaluontoista tekemistä – sen on oltava suunnitelmallista ja kunnan tukemaa toimintaa.
Vahvassa ja hyvinvoivassa kunnassa jokainen tuntee kuuluvansa mukaan ja olevansa osa ratkaisua. Kriisinkestävä ja osallistavampi Ulvila rakentuu kuntalaisten ja kunnan saumattomalla yhteistyöllä.